Auton vai asiakkaiden kuljettaja

Kun aloitin työni marraskuisena pimeänä iltana, mietin mihin olinkaan ryhtynyt ja mikä tässä työssä on oleellista? Minä kun en ole mikään tekniikan ihme ja autoista en tiedä mitään, niin oli ilmeistä että teknisenä ammattilaisena ei kannata uudessa työssä yrittää profiloitua.

Olenkin korostanut työnimikeessäni kuljettaja-osaa. Auto on väline, jolla asiakkaita kuljetetaan. Tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen, oven/ovien avaaminen, haluttuun osoitteeseen turvallisesti ja asiakkaan näkökulmasta edullisinta reittiä ajaen. Mikäli asiakas haluaa keskustella, niin siihen pitää olla valmis. On myös asiakkaita, jotka haluavat matkustaa hiljaisuudessa, käyttää ajan puhelimessa tai ryhmän ollessa kyseessä keskustella ihan omalla porukalla. Kuljettajan pitää tunnistaa asiakkaan tarve ja toimia sen mukaisesti. Välillä ajetaan hiljaisuudessa, välillä keskustellaan ajankohtaisista asioista yleisesti ja joskus hyvinkin henkilökohtaisista asioista. Toisinaan rokki pauhaa. Minun autossa saa musa soida niin kovaa, kuin asiakkaiden korvat kestävät. Pappakanavat vaihtuvat Musasta tai Nostalgiasta asiakkaan toiveiden mukaisiin kanaviin aina, kun asiakas osaa muuta toivoa.

Taksissa kuulee ja näkee kaikenlaista. Koen, että taksinkuljettajana olen vaitiolovelvollinen paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa saan tietoa selkeästi rikollisesta toiminnasta. Kokemus on vahvistanut käsitystä, että äijien ronskit jutut on karkeita, mutta naiset ne vasta ovat suoria ja rivoja puheissaan, kun sille päälle sattuvat. Voi pojat, kun tietäisitte miten teitä vertaillaan ja arvioidaan...

Aikaisemmasta työkokemuksestakin on ollut hyötyä, kun yhteisvalinnan aikaan olivat opiskeluasiat  ajankohtaisia niin nuorten asiakkaiden, kuin lasten valintoja pohtivien vanhempien kanssa. Aika moni asiakas ihmetteli, miten taksinkuljettaja on niin hyvin perillä nuorten koulutusasioista ;-). Onkin ollut mielessä perustaa opo-taksi, jossa apukuskina olisi opo, joka kyydin aikana voisi opastaa matkustajia opiskeluvalinnoissa. Tuntuu, että monelle on matalampi kynnys ottaa puheeksi asioita epävirallisissa oloissa.

Jos jo aikaisemmin jossain blogissani kirjoitin yleistämisen vaarallisuudesta, niin taksinkuljettajana yleistäminen on suurin virhe mitä voi tehdä. Asiakkaat on kohdattava yksilöinä niissä oloissa, jotka kulloinkin vallitsevat. On tunnistettava millaisia odotuksia asiakkailla on kuljettajaa ja kuljetusta kohtaan, ja pyrittävä minimissään odotusten täyttämiseen ja mielummin niiden ylittämiseen. Hyvän palvelun mittarit eivät ole absoluuttisia vaan asiakkaan odotuksiin ja niiden täyttymiseen perustuvia.

Minusta on käsittämätöntä, että Tampereella vallitsee taksipalveluissa korkea itsepalvelukulttuuri. Minulla on tapana niin tolpalla kuin osoitteissa nousta autosta ja avata ovi asiakkaalle - vaikka onkin sähköovi, jonka saa sisältäkin napilla auki. Auton ulkopuolella tervehdin asiakasta, luon katsekontaktin ja toivotan tervetulleeksi kyytiin. Saan usein myös tilaisuuden kertoa, ettei tila-auto ole yhtään kalliimpi kuin henkilöauto. Henkilömäärä ratkaisee - ei auton koko. Tila-autossa saa siten samalla hinnalla paremmat jalkatilat ja isojakin egoja mahtuu useampi kyytiin samaan hintaan.

Olen seurannut tolpalla tapahtuvaa toimintaa, enkä voi ymmärtää, että asiakkaat hyväksyvät sen, että kuljettajat istuvat perse penkissä ja antavat asiakkaiden itse avata ovet ja tulla kyytiin. Pahimmillan kuljettaja on auton ulkopuolella, osoittaa asiakkaille taksin ja menee itse ensimmäisenä istumaan kuljettajan paikalle asiakkaiden avatessa itse takaovia ja asettuen matkustajein paikoille.

Hyvät lukijat, taksi on kuljetusPalvelua. Odottakaa oven edessä niin kauan, että se avataan Teille ja älkää nousko taksista, ennen kuin kuljettaja on avannut Teille oven. Tällä tavoin edistätte myös taksinkuljettajien arkiliikuntaa. Ymmärrän toki kiireen ja tilanteet, joissa taksi tulee pitkän jonon eteen - ne ovat poikkeustilanteita, joissa pitää etiketistä voida joustaa - jopa tämmöisen vanhan linjan pappakuljettajan.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vitostiellä

Yö ja päivä - kuljettajalla on monta roolia